Tarkoitus oli mennä Paldiskiin katsomaan alueen hienoa rannikkoa, ja koettaa samalla pääseekö sieltä Tallinnan suuntaan Läskillä maastopyörällä ajelemaan, mahdollisuuksien mukaan ihan merenrantaa kuten on tullut vaihtelevalla menestyksellä ajeltua Narva-Joesuusta Tallinnaan päin. Hieno reitti Paldiskista Tallinnaan löytyikin, peräti virallinen E9 European long distance path. 

Netistä löytyy paljon tietoa kaikista paikoista tällä matkalla, sopiva hakusana vain Google-hakuun. Kartta oli iso apu etukäteen, siitä löytyy nähtävyyksiä, palveluita jne.Tämäkin väli on esitelty RMK:n sivuilla, mutta pieninä palasina. Siellä on myös nuo mahtavalta näyttävät (375 ja 820km…) retkeilyreitit esiteltynä, karttoineen ja gps-tiedostoineen. Paljon tietä noissa reiteissä kylläkin…

Uusi tarina: Paldiski-Tallinna merenrantapolkuja (E9): osa 2, Lisätty elokuu 2, 2017

Viron muita retkeilyreitejä: The Baltic Coastal Hiking Route (1419 km), The Forest Trail (2141 km), Escaperies

Türisalu klint

Ajelin iltalaivalla Tallinnaan, ja siitä autolla eteenpäin, hakemaan kivaa paikkaa teltalle. Jo etukäteen kivaksi katsottu Türisalu klint löytyi joskus keskiyön paikkeilla. Asfalttitie sinne oli ihan hyväkuntoinen, mutta Virossa en suosittele sokkona vauhdissa koukkaamaan pientareelle, vaikkapa karttaa/ katsomaan… aikamoisia kuoppia oli piennar täynnä paikoitellen.

Tämän näköalapaikan ensimmäinen iso parkkipaikka oli jopa keskiyöllä vilkas, melkein kymmenen autoa oli paikalla.

Perinteiseen tapaan siis äkkiä teltta pystyyn ja nukkumaan, että on aamulla virkeänä liikkeellä… tai sitten jotain ihan muuta.

Taisin sittenkin iskeä valon tankoon, ja toisen kypärään, ja ”ajaa” jyrkänteen alas polkua/portaita pitkin. Siitä sitten villiä kurvailua rantahietikkoa molempiin suuntiin 🙂  Ihan niinkuin olisi ekaa päivää kesälomalla…

Sitten tunkkaus takaisin ylös hiton jyrkkää mäkeä, ja jatkoksi hienoa merenrantapolkua jyrkänteen päällä. Nuoriso aplodeerasi, ja huuteli jotain jota en ymmärtänyt (lyhyen Viron kurssin käyneenä) kun paineilin hurjaa vauhtia seuraavan ison parkkipaikan ohi. Sattui siinä kohdilla olemaan suoraa baanaa kauempana jyrkänteen reunalta, ja jopa minä sain siinä vähän enemmän vauhtia Läskipyörään.

Oletan että huutelu oli lähinnä kannustavaa  🙂 Täystehoilla olleet varsin tehokkaat valot varmaan herättivät ansaitsemaansa huomiota.

Polku oli aivan täydellistä leveää polkua joka mutkitteli lehtipuiden välissä, välillä ylös alas koukkaillen. Vastaavalla polulla olisi meillä kaksimetrinen aita reunoilla, ja varoituskylttejä joka paikassa… polku nimittäin meni välillä aivan jyrkän rotkon reunaa. Huonomminkin voisi loma aloittaa.

E9 European long distance path

Luonnollisesti tämä (kin) European long-distance path reitti -E(lisää numero)- on enemmän jonkun suunnittelijan mielikuvituksessa kuin oikeasti kuljettavissa oleva reitti. Melkein rantoja pitkin silti pääsi ajelemaan, kun välillä ajelin jotain aivan muita reittejä. Merkinnät tuolle E9:lle oli aika huonoja, paremmat joidenkin telttailualueiden, uimarantojen ja kylien kohdilla. Aina välillä löytyi himmeä E9-reitin valko-sini-valko-merkintäkin.

Kyselin myöhemmin Viron reiteistä vastaavalta taholta (RMK) tästä reitistä, mutta en saanut oikein mitään lisätietoa jo netistä löytyneeseen. Kuittasivat kuitenkin sen että tämä viivamerkintä on E9-reitin tunniste, ja samainen reitti on samalla myös ”RMK’s Paldiski-Tallinn hiking trail”. Seuraavaan kysymykseeni ei enää tullutkaan vastausta…

Paldiski

Mielenkiintoisen historian omaavasta Paldiskista löytyy hieno Pakri/Pakerort klint. Pakri poolsaare matkarada tuli ajeltua sen verran kuin löytyneiden infojen kanssa oli mahdollista (www.reisijutud.com kannattaa katsoa, hyviä juttuja reiteistä eri puolilla Viroa!). Merkinnöistä ei voi juuri puhua, mutta reittiäni tuulivoimaloiden keskeltä se virallinenkin reitti taitaa mennä, pikkutietä pitkin siis. Rannikolla kuljetaan pieniä ”hiekkateitä” ja välillä tosi upeaa polkua aivan jyrkänteen reunalla. Kuvan halkeilleelle reunalle meni jalanjäljet…

Alas meren rantaa ei taida päästä kuin portaita pitkin, parkkipaikka on keskustasta lähtiessä n. kilometri ennen nyt taas yleisölle avattua näkötornia. Mahtavat näkymät tornista! Kuvassa auto kuvattu jostain puolimatkasta ylös.

Paldiskista jatkoin vaihtelevasti polkuja ja pikkuteitä, eksyillen sinne tänne, kun merkintöjä ei juuri ollut. Aina kylien uimarantojen ja muiden nähtävyyksien kohdilla polkua on runsasti pitkin rantaa ja rantametsiä.

Keila joa

Hieno vesiputous ja puisto. Paljon kuljettu retkeilyreitti hienossa metsässä.

Siellä oli iso käärme polulla.

Merenrantaan oli monessa paikassa kerääntynyt paljon kaislaa, levää ja muuta vastaavaa. Ei kaunista, ja haisuli.

Läski löysi voittajansa, oli sellaista puuteria tuo hiekka, että ajaminen oli lähes mahdotonta.

Tyypillinen telttailupaikka Virossa, kymmenkunta nuotiopaikkaa (siisti grilli/keittokatos), hyvät parkkitilat rantametsikössä. Vessoja. Ei mitään kaupallisia palveluita. Tosin löytyi sellaisiakin joissa oli kesäkahvila ja Saku-kioski. Pitäisi varmaan joskus ajoittaa retki sopivampaan aikaan, että pääsisi nauttimaan noistakin.

Virossahan ranta (10m rannasta) on kaikille vapaa kulkuväylä, toisin kuin meillä. Tässäkin on hienon talon aidan ulkopuolelle jätetty leveä kaista rantaa. Hienoa toimintaa, vaikka tässä kohtaa merkattu reitti kiersi talon mantereen puolelta.

Hienosta viitasta päätellen reitti on tarkoitettu myös pyöräilijöille…

…vaikka välillä oli hiukan hankalampaa ajettavaa. Tähän kun lisää sen että Virossa on aika paljon punkkeja… pahimpien puskien jälkeen oli pakko pysähtyä pikaiseen tarkistukseen. Tämä pusikko oli ennen Suurupin aluetta.

Hienoja nuotiopaikkoja oli välillä muuallakin kuin telttailualueiden kohdalla. Taustalla Suurupi jonka kautta kurvailin. Niemi on oikeastaan suljettu aidalla, mutta rantaa pitkin menevä polku oli aitojen ulkopuolella, jja jouduinkin tulemaan pois samaa reittiä. Aika moni siellä oli kävellyt kun polku oli niin hyvä. Virallinen reitti meni aidan ulkopuolella, huomasin sen palatessani.

Jostain löytyi pieni hienosti hoidettu suojelualue. Polulla piti pysyä, ja kameravalvontakin kait löytyi.

Muraste vaateplatvorm

Hieno näkötorni, jonka katselutasanne on itse asiassa vieressä olevan kylän katujen tasolla, pudotusta on sitten jyrkänteen verran alapuolella kulkeville poluille ja teille. Minä tulin sieltä alhaalta polkua pitkin, ja koska tästä Tallinnaan päin reitti näytti menevän paljon tietä pitkin, oikaisin tornin kautta tielle. Eli kannoin pyörän ylös torniin… kiva homma kapeita rautaportaita pitkin, mutta onnistuihan se, kun vaihtoehto olisi ollut aika pitkä kierto tietä pitkin.

Valitettavan puutteelliseksi jäi tuon rannikkoreitin katselu, pitää joskus päästä uudelleen, jos vaikka toisella kertaa pystyisi ajamaan koko matkan reitillä. Tai ainakin hiukan järkevämmällä reitillä.