Paattisilla, joka kuuluu nykyään Turkuun, löytyy muutama  kilometri ihan mukavaa, merkittyä retkeilyreittiä. Luontopolun varrelta löytyy myös yksi laavu, sellainen hieno lepakko (?). 

Retkeilyreittien kartta, Paattinen

Jokipolku

Jokipolku jolla on pituutta huikeat 2.5 km, kulkee hienoissa maisemisssa joen rantaa kierrellen. Polku kulkee osan matkaa hevosaitausten välissä, kirjaimellisesti. Eli aitausten välissä on kapea kuja, jossa polku kulkee. Luonnollisesti lähes koko polun matkan siinä on kuljettu myös hevosilla, ja siitä syystä se on välillä vähän kuoppainen. Myös juurakot on kaivettu hyvin esiin joissakin paikoin. Märkänä päivänä tämä polku on aikamoista savivelliä! Parhaimmillaan kesällä maisema on varmasti aivan upea.

Joen yli menee useita siltoja, ja polulle siis myös pääsee useasta eri kohdasta. Eniten autopaikkoja on lähinnä Paatisten keskustaa olevalla infopisteellä, mutta muutama auto mahtuu reitin keskivaiheille, ja aivan etelän puoleiseen päähän.

Jokipolku, Paattinen

Jokipolku, Paattinen

Luontopolku

Luontopolku on 1.8km pitkä, ja jatkaa joen rantaviivan tuntumassa, kunnes kiertää syvemmälle metsään. Luontopolulla ei enää ole hevosen jälkiä, vain pääosin oikein hienoa neunasbaanaa. Pientä nousua ja laskua. Muutakin polkua on, mutta näyttää menevän suoraan läheisen talon pihaan.

Luontopolku, Paattinen

Kallion päällä on hieno lepakkolaavu, jossa ei tällä hetkellä ollut muita varustuksia kuin sytykepaperia, muutamia klapeja ja jonkun jättämä täkki muovipussissa. En havainnut sahaa tai kirvestä? Äkkiä katsomalla ei myöskään puuvajaa tai muuta sen tapaista. Pihapiirissä oli kyllä erilaisia puita ristiin rastiin…

Luontopolku, Paattinen

Airikinpolku

Airikinpolku on 5km pitkä, ja lähtee hyvin huomaamattomasta paikasta Kreivilän koulua vastapäätä. Opaskyltti on pellon päässä. Siis ”pellolla”, pitkän heinikon keskellä, ja sinne pitää hypätä pyörätieltä pikku ojan yli. Alku näytti arvelluttavalta, mutta metsän puolella polku oli aivan mainiota peruspolkua. Jossain märässä kohdassa oli hienot ”pitkospuut”.

Heti alun suoran päässä on hieno kalliokaivo/lähde! En kokeillut jääkö henkiin jos tuosta juo.

Airikinpolku, Paattinen

Suunnilleen puolimatkassa.

Airikinpolku, Paattinen

Jonkin verran ennen hakkuuta on kohta jossa ilmeisesti hyvin moni (kuten minä…) on jatkanut hurjaa vauhtia suoraan, siistiä kalliota pitkin, ja vielä kohta tulevan tien yli… mäkeä alas… ison pellon reunaan. Umpikuja! Väärä suunta siis, tässä pitää kurvailla tuonne vasemmalle, pienempää mutta hyvää polkua pitkin.

Airikinpolku, Paattinen

Viiden kilometrin matkalla on useita sivupolkuja, yksi vie Urheilumajalle, toinen Paattisten keskustaan jne. Urheilumajalla en käynyt, mutta takaisinpäin tullessa kurvailin keskustaan. Polun pohjoispäässä on ainoa hankalampi paikka, kun  hakkuu on taas kerran hävittänyt jäljet reitistä. Ison metsäkoneen väylää (osittain tunkkaamalla) pääsee tielle jossa on taas infotaulu. Hakkuun leveys on ehkä 200-300m, ja aikalailla suoraan saa painella hakkuun läpi.

Airikinpolku, Paattinen

Info pohjoispäässä reittiä, tien reunassa.

Airikinpolku, Paattinen

Lyhyet on polut, eikä näihin ihan helposti kytke mitään lähiseudun muita polkuja, mutta jos tuollapäin liikkuu, kannattaa käydä katsomassa!