Salo – Lehmijärvi – Teijo

Tuli käytyä päiväretkellä ajelemassa vaellusreitti Salo – Lehmijärvi, (reitti näkyy Turun opaskartalla Salon opaskartalla), ja siitä Teijoon mitä nyt sattui löytymään. Alkumatkasta löytyy polkuja, eli haasteellisempia ajaa kuin metsätie. Jonkin matkaa menin myös tuolla mainittua Salo – Teijo – Strömma-reittiä joka menee pieniä teitä pitkin.

Laavukin löytyy suuren sähkölinjan alta, kun samalla vaihdetaan pääosin metsätie-ajeluun. Laavun kohdalla merkinnät katoaa (hakkuut menossa), ja löytyy taas vähän edempää metsätien varresta, kaikki samassa tolpassa. Matkalla on siis paljon metsäautotietä, mutta näin retkeilyhengessä liikkeellä ollessa se ei haitannut. Merkinnät on periaatteessa ihan ok, pienin varauksin, eli pitää kuitenkin vähän olla päässä mihin suuntaa seuraavassa risteyksessä ollaan menossa.

Kiersin reitin vastapäivään, ja aika kivoja uusia polkuja löytyi Teijo – Lehmijärvi (upea uimaranta, hienot palvelut, kioskikin löytyy) polun lisäksi esim. Nikkallion ympäriltä (nuotiopaikka rannalla, iso leirikeskus juurella jne.). Siellä reitti olisi noussut kallion päälle jo aikaisemmin, mutta järven rantaa seuraava polku oli niin upea, että se oli pakko ajaa seuraavalle tielle asti, ja sitten palata takaisin ja kiivetä kalliolle. Polku jatkaa rantaa myös toiseen suuntaan, mutta sinne menin vain vähän matkaa ohi nuotiopaikan.. piti jättää jotain seuraavalle kerralle.

Hamarijärven alareunalla jatkuu Teijon retkeilyalueen herkkubaanat. Ennen sitä on yksi hiukan epäselvä paikka (mökkejä..).. kun tie loppuu talon pihaan, polku lähtee oikealle vain muutama metri ennen porttia. Hiukan epäselvän polun jälkeen vasemmalle järveä kohti, sitten alamäessä on kalliokohta, josta kun pudottaa alas, ja sen jälkeen heti oikealle, niin sieltä pusikosta löytyy herkkubaanaa, joka jatkuu aina Nenustannnokkaan asti (kannattaa käydä).