Joutsijärvi, Ulvila
Pitihän tämäkin käydä itse toteamassa.. vaikka erinäisten netistä löytyvien vinkkien perusteella Joutsijärven retkeilyreitti ei oikein sovellu maastopolkupyöräilyyn. Kieltämättä vähän semmoista trial-meininkiähän tuo oli, lyhyiden kivojen pätkien seassa kiveltä kivelle jumppaamista.. mutta ihan hauska päivä siellä tuli kuitenkin vietettyä.
En tiedä onko alue yleensä erikoisen sumuinen.. mutta nyt kyllä oli. Aamulla auringon nousun aikaan kun heräilin autosta (tulin paikalle vasta aamuyöllä), niin ilma oli aivan mielettömän kostea, ja järvellä oli hieno sumu. Pikaiset puurot keittimellä, ja järven rantaan kuvailemaan kunnes valo riittää ajamiseen. Ei siinä vielä mitään.. mutta sama tilanne jatkui keskipäivään asti. Vasta iltapäiväksi sää vaihtui täydellisen ihanaksi auringonpaisteeksi!
Kiersin järven myötäpäivään, lähtien leirintä/matkailuvaunu-alueelta (joku vaunu näytti siltä kuin se olisi ollut samassa paikassa.. ainakin 10 v?). Ahkerassa käytössä näyttää alue olevan, useita muitakin vaunuja oli paikalla.
Alkupuolella on pari venelossia, joista alan pikku hiljaa selvitä kunnialla pyörä kainalossa. Oikeastaan lopun muutamaa kilometriä lukuun ottamatta (leveitä pitkoksia ja vielä leveämpiä polkuja..) ei voi helpompia kohtia luetella, koska hyvät ja hankalammat kohdat vuorottelee koko matkan ajan. Ehkä pohjoispuolen Kakkuri-järven ympärillä oli hankalimmat paikat.. mutta paikka on kuitenkin kiva ja käymisen arvoinen. Ja sen jälkeen on ihan kiva osuus, jota ei kannata ohittaa. Matkallahan on useita laavuja ja autiotupia, eli yöpyminenkin onnistuu helposti.
Kauhean mukavia oli taas kaikki reitillä tapaamani ihmiset (ja eläimet, vaikka yksi oli isompi kuin minä, ja yhden villimmän veijarin “kesyttämiseen” meni vähän aikaa). Yleinen ihmettelynaihe oli taas että mitä ihmettä joku hullu tekee siellä pyörällä.. olosuhteet huomioiden tällä kertaa ihan syystä.